Safkaa

Halusin kokeilla Blogger Betaa (joka ei kai ole enää beta), joten ryhdyin ruokabloggaajaksi. Ans kattoo nyt, miten sujuu ja jaksaa. Neulomaan en sentään ryhdy.

Voi räkä

Hillumisesta seuraa tauti. Pienestä flunssasta kasvoi taas yöllä korvatulehduksen kaltainen tila. Tällä kertaa tosin oikeanpuoleisessa korvassa, ei vasemmassa.

Olimme suunnitelleet retkeä Space Expoon tänään, ja aamulla oli tullut jopa ystävällinen kyytitarjous, mutta taidanpa aivastella kotona ja pestä pyykkiä. Jostain syystä olen muuten kehittänyt fiiliksen, että jokainen viikonloppu ilman retkeä johonkin uuteen lähikaupunkiin tai vastaavaa on hukkaanheitetty. Tuntuu siltä, että pitäisi koko ajan olla näkemässä ja kokemassa. Ettei vain jää mitään näkemättä, jos täältä vaikka joskus pitää muuttaakin.

Sosiaalista elämää

Olipa ihan ykkönen naisten ravintolailta Haagissa. Vanhoja kivoja tuttavuuksia, uusia kivoja tuttavuuksia, oikein hyvää ruokaa ja tarpeeksi hiljainen jatkopaikka. Tosin ei se ihan niin hiljainen ollut sen jälkeen kun saavuimme sinne. Ja lisäksi siellä oli oikein söpö hiiri, jota kaikki porukastamme eivät osanneet ihan samalla tavalla arvostaa.

Kotiinkin pääsin viimein, vaikka menikin venailuksi Haag Centraalilla. Mistä lähin yöjunia kulkee vain kerran tunnissa? Toivottavasti Piiliskin pääsi näyttävän autojenvälissäpujotteluohjelmanumeron jälkeen turvallisesti kotioloihin, kuten muutkin..

Ai niin. Piti mainita vielä, että heräsin tänä lauantaina Lemmenlaivan tunnusmusiikkiin. Torvisoittokunta vetäisi ko. biisin jostain syystä ikkunamme alla. En tiedä, pitäisikö asiasta olla huolissaan. Saati siitä, että tunnistan Lemmenlaivan tunnusmusiikin. Karnevaaliaika on joka tapauksessa taas ovella, ja sen huomaa.